Pörssisähkö, kiinteä hinta vai salkkumalli yritykselle?
Yrityksen sähkösopimusta ei kannata valita pelkän tämän päivän hinnan perusteella. Sama sopimusmalli voi olla yhdelle yritykselle järkevä ja toiselle huono, vaikka energian yksikköhinta näyttäisi vertailuhetkellä samalta. Ratkaisevaa on, miten hinta käyttäytyy suhteessa yrityksesi kulutusprofiiliin, riskinsietokykyyn ja budjetointitarpeeseen.
Plussa on riippumaton energiakumppani. Emme ole sähkönmyyjä emmekä energiayhtiö, vaan autamme yritystäsi arvioimaan, millainen sopimusmalli sopii juuri teidän tilanteeseenne.
Sopimusmallia ei pidä valita pelkän hinnan perusteella
Yritykselle paras sopimusmalli ei ole automaattisesti se, joka näyttää ostohetkellä halvimmalta. Sähkön hinta voi muuttua, kulutus voi painottua eri tunteihin ja yrityksen oma riskinsietokyky voi olla erilainen kuin toisella saman kokoisella yrityksellä.
Sopimusmallia valittaessa pitää kysyä ainakin:
milloin yritys käyttää sähköä
kuinka paljon hinta saa vaihdella
kuinka tärkeää budjetoitavuus on
voidaanko kulutusta ohjata
onko yrityksellä tehomaksuja
onko yrityksen kulutus tasaista vai sesonkiluonteista
tarvitaanko hintasuojausta
mikä on päätöksenteon aikajänne.
Mitä pörssisähkö tarkoittaa yritykselle?
Pörssisähkö on sopimusmalli, jossa energian hinta seuraa sähköpörssin tuntihintaa eli spot-hintaa. Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä tunneittain määräytyvää markkinahintaa.
Pörssisähkön etu on läpinäkyvyys. Yritys näkee, miten markkinahinta kehittyy, ja voi hyötyä edullisista tunneista, jos kulutusta voidaan ajoittaa. Riskinä on hinnan vaihtelu. Jos kulutus osuu usein kalliisiin tunteihin, toteutunut kustannus voi nousta, vaikka markkinan keskihinta näyttäisi maltilliselta.
Milloin pörssisähkö voi sopia yritykselle?
Pörssisähkö voi olla järkevä vaihtoehto, jos yrityksellä on riittävä kyky kantaa hinnan vaihtelua tai mahdollisuus ohjata kulutusta.
Se voi sopia erityisesti, jos:
kulutusta voidaan siirtää edullisemmille tunneille
yritys sietää hinnan vaihtelua
sähkön osuus kokonaiskuluista on hallittavissa
kulutus painottuu usein edullisempiin tunteihin
yrityksellä on analytiikkaa tai kumppani seuraamassa hinnan ja kulutuksen suhdetta
päätöksenteossa hyväksytään se, että kuukausittainen kustannus voi vaihdella.
Pörssisähkö ei kuitenkaan ole automaattisesti “halpa sähkö”. Se on markkinahintaan perustuva malli, jonka onnistuminen riippuu yrityksen kulutuksen ajoittumisesta ja riskinsietokyvystä.
Mitä kiinteä hinta tarkoittaa yritykselle?
Kiinteä hinta tarkoittaa sopimusmallia, jossa sähkön hinta sovitaan etukäteen tietylle sopimuskaudelle. Yritys tietää energian yksikköhinnan ennakkoon, mikä helpottaa budjetointia ja kustannusten ennustamista.
Kiinteän hinnan etu on vakaus. Riskinä on, että markkinahinta laskee sopimuskauden aikana kiinteää hintaa alemmas. Tällöin yritys voi jälkikäteen ajatella maksaneensa enemmän kuin markkinahinta olisi edellyttänyt. Silti kiinteä hinta voi olla perusteltu, jos ennustettavuus oli yritykselle tärkeämpi tavoite kuin mahdollisimman suuri markkinahyödyn tavoittelu.
Milloin kiinteä hinta voi sopia yritykselle?
Kiinteä hinta voi olla sopiva, jos yritykselle on tärkeää tietää kustannustaso etukäteen.
Se voi sopia erityisesti, jos:
budjetoitavuus on erityisen tärkeää
sähkön hinnan vaihtelu vaikeuttaa hinnoittelua tai kassavirran suunnittelua
yrityksellä ei ole mahdollisuutta ohjata kulutusta
riskinsietokyky on rajallinen
sähkön kustannus halutaan vakauttaa tietyksi ajaksi
päätöksenteossa arvostetaan ennustettavuutta enemmän kuin markkinahinnan seuraamista.
Mitä salkkumalli tarkoittaa?
Salkkumalli tarkoittaa sähkönhankinnan tai hintasuojauksen mallia, jossa hankintaa tai suojausta hajautetaan useaan ajankohtaan. Tavoitteena ei ole arvata yhtä täydellistä ostohetkeä, vaan pienentää yksittäisen päätöshetken merkitystä.
Salkkumalli voi yhdistää ennustettavuutta ja markkinan seuraamista. Osa kulutuksesta voidaan suojata ennakkoon ja osa jättää markkinahinnan mukaan. Näin yritys ei ole täysin yhden hinnan, yhden ajankohdan tai yhden markkinanäkemyksen varassa.
Salkkumalli ei ole automaattisesti parempi kuin pörssisähkö tai kiinteä hinta. Se vaatii kulutusprofiilin, riskinsietokyvyn ja päätöksentekotavan ymmärtämistä.
Vertailu: pörssisähkö, kiinteä hinta ja salkkumalli
Pörssisähkö
Etu: Läpinäkyvyys ja mahdollisuus hyötyä edullisista tunneista.
Riski: Hinnan vaihtelu ja vaikeampi budjetointi.
Sopii usein yritykselle, joka: voi ajoittaa kulutusta ja sietää vaihtelua.
Ei yksin ratkaise: tehomaksuja, siirtolaskua tai kulutuksen hallintaa.
Kiinteä hinta
Etu: Vakaus ja ennustettavuus.
Riski: Hinta voi jäädä markkinahintaa korkeammaksi.
Sopii usein yritykselle, joka: tarvitsee budjetoitavuutta ja rajatumpaa hintariskiä.
Ei yksin ratkaise: kulutuksen ajoittumista, tehomaksuja tai siirtokustannuksia.
Salkkumalli
Etu: Päätöshetken riski hajautuu.
Riski: Vaatii suunnitelmallisuutta ja oikean suojausasteen.
Sopii usein yritykselle, joka: kuluttaa paljon ja haluaa hallita riskiä vaiheittain.
Ei yksin ratkaise: kulutusprofiilin, siirron tai tehomaksujen analyysiä.
Miten kulutusprofiili vaikuttaa sopimusvalintaan?
Kulutusprofiili kertoo, milloin yritys käyttää sähköä. Se on sopimusmallin valinnan perusta. Jos yrityksen kulutus painottuu usein tunteihin, jolloin sähkö on kallista, pörssisähkön toteutunut kustannus voi olla eri kuin markkinan keskihinta antaa ymmärtää.
Jos kulutus on tasaista ja ennustettavaa, kiinteä hinta tai osittainen suojaus voi olla helpommin arvioitavissa. Jos kulutusta voidaan ohjata, pörssisidonnainen malli tai joustoa hyödyntävä ratkaisu voi olla selvittämisen arvoinen.
Lue lisää sivulta kulutusprofiili ja sähkösopimus.
Miten hintasuojaus liittyy sopimusmalliin?
Hintasuojaus tarkoittaa, että osa tulevasta sähkön hinnasta lukitaan, rajataan tai hallitaan ennakkoon. Sen tarkoitus ei ole arvata markkinan pohjaa, vaan hallita yrityksen kustannusriskiä.
Yritys voi esimerkiksi haluta suojata osan kulutuksesta ja jättää osan markkinahinnan varaan. Tällöin päätös ei ole yksinkertaisesti pörssi vastaan kiinteä hinta, vaan kyse on sopivasta riskitasosta.
Lue lisää sivulta sähkön hintasuojaus yritykselle.
Miten yrityksen kannattaa tehdä valinta?
Sopimusmallin valinta kannattaa tehdä neljän kysymyksen kautta.
Milloin yritys käyttää sähköä?
Kuinka hyvin kulutusta voidaan ohjata?
Kuinka paljon hinnan vaihtelua yrityksen budjetti kestää?
Onko sähkön kustannus sellainen, että sitä kannattaa suojata osittain?
Jos kulutus on tasaista ja budjetoitavuus on tärkeää, kiinteä hinta tai osittainen hintasuojaus voi olla perusteltu. Hintasuojaus tarkoittaa sitä, että osa tulevasta sähkön hinnasta lukitaan tai rajataan ennakkoon, jotta kustannus olisi paremmin ennakoitavissa.
Jos kulutusta voidaan ohjata ja yritys hyväksyy hinnan vaihtelua, pörssisidonnainen malli voi olla selvittämisen arvoinen. Pörssisidonnainen hinta tarkoittaa, että sähkön hinta seuraa sähköpörssin tunneittain määräytyvää spot-hintaa eli markkinahintaa.
Jos kulutus on suurta ja päätöksentekoa halutaan hajauttaa, salkkumalli voi tuoda rakennetta sähkönhankintaan. Salkkumalli tarkoittaa, että hankintaa tai hintasuojausta tehdään useassa erässä yhden päätöshetken sijaan.
Tärkeintä on, että valinta tehdään yrityksen oman kulutusprofiilin perusteella, ei pelkän markkinatunnelman tai yksittäisen tarjoushetken hinnan perusteella.
Mitä mallia ei kannata valita?
Väärä valinta syntyy usein silloin, kun yritys katsoo vain tämän päivän hintaa eikä omaa kulutusprofiiliaan. Toinen tyypillinen virhe on valita malli yleisen markkinapuheen perusteella. Jos pörssisähköstä puhutaan paljon, se ei tee siitä oikeaa kaikille. Jos kiinteä hinta tuntuu turvalliselta, se ei vielä tarkoita, että se olisi yritykselle kokonaisuutena paras.
Huono sopimusmalli voi olla myös sellainen, joka ratkaisee yhden ongelman mutta jättää suuremman huomioimatta. Esimerkiksi kiinteä energian hinta voi helpottaa budjetointia, mutta se ei poista tehomaksuja. Pörssisähkö voi tuoda läpinäkyvyyttä, mutta se ei auta, jos kulutusta ei voida ohjata ja hintavaihtelu on yritykselle liian suuri riski.
Mitä sopimusmallin valinta ei ratkaise?
Sopimusmalli ei yksin ratkaise yrityksen kaikkia sähkökustannuksia. Se ei poista siirtomaksuja, sähköveroa, tehomaksuja tai käyttöpaikan teknistä mitoitusta. Siksi sopimusmalli pitää aina kytkeä laajempaan kokonaisuuteen.
Yrityksen sähkökustannusten optimointi tarkoittaa sopimusmallin lisäksi kulutusprofiilin, siirtolaskun, tehomaksujen, hintasuojauksen ja mahdollisten joustojen tarkastelua. Lue lisää sivulta yrityksen sähkökustannusten optimointi.
Plussan rooli sopimusmallin arvioinnissa
Plussa auttaa arvioimaan sopimusmallia yrityksesi kulutuksen, riskinsietokyvyn ja tavoitteiden kautta. Emme lähde siitä, että yksi malli olisi aina paras. Ensin katsotaan data, sitten tehdään johtopäätökset.
Tavoitteena on, että yrityksesi ymmärtää, mitä eri sopimusmallit tarkoittavat käytännössä ja millainen ratkaisu sopii omaan toimintaan.
Varaa yrityksellesi maksuton energiakartoitus. Selvitetään yrityksellesi sopiva sopimusmalli kulutusprofiilin ja riskinsietokyvyn pohjalta ilman kuluja tai sitoumuksia.