Case: Tornion Panimo valitsi Plussa Suomen kumppanikseen kasvavan tuotannon tueksi

"Meidän työmme on tehdä erinomaista olutta. Sähkömarkkinan seuraamiseen halusimme kumppanin, joka perehtyy siihen, miten meidän tuotantomme oikeasti käyttää sähköä."

Kaj Kostiander, toimitusjohtaja ja panimomestari, Tornion Panimo Oy

Tornionjoen rannalla toimiva Tornion Panimo investoi yli kaksi miljoonaa euroa tuotantonsa uudistamiseen ja lähes kolminkertaistaa tuotantokapasiteettinsa. Kun tuotantotilat, automaatio ja valmistuksen tehokkuus muuttuvat, myös energiankäytön ennustamisen, sähkönhankinnan ja hintasuojauksen pitää kehittyä mukana. Tähän työhön panimo valitsi energiakumppanikseen Plussa Suomen.

Kasvun taustalla on vahva kysyntä, jota ovat vauhdittaneet tuotteiden tasainen laatu ja kansainvälinen kilpailumenestys. Panimon lippulaivatuote Lapland Original Lager palkittiin vuonna 2024 World Beer Awards -kilpailussa maailman parhaana kansainvälisenä lagerina. Tornion Panimon käyttämistä raaka-aineista yli 90 prosenttia on kotimaisia.

Lähes kolminkertaistuva kapasiteetti muuttaa sähkönhankinnan lähtökohdat

Tornion Panimon vuosien 2026–2027 investointihankkeessa panimo siirtyy suurempiin tuotantotiloihin Elämystehdas Lapparissa ja investoi laitteistoon sekä automaatioon. Tölkityksen automaatioastetta nostetaan, ja uudistuksilla tavoitellaan tehokkaampaa ja tasalaatuisempaa tuotantoa sekä parempaa toimitusvarmuutta.

Kasvavan teollisuusyrityksen sähkönhankintaa ei voi rakentaa vain historiallisen vuosikulutuksen varaan. Edellisen vuoden megawattitunnit kertovat, mistä on tultu, mutta eivät yksin sitä, mihin tuotanto ja energiantarve ovat menossa.

Tuotantokapasiteetti ja todellinen sähkönkulutus eivät välttämättä muutu samaa tahtia. Tuotanto voi kasvaa vaiheittain, ja prosessien tehostuminen voi samalla pienentää energiankulutusta valmistettua litraa kohden. Siksi tulevaa sähköntarvetta arvioitaessa on ymmärrettävä kulutuksen määrän lisäksi sen rakenne.

Yrityksen kulutusprofiili kertoo, mikä osa sähkönkäytöstä on jatkuvaa pohjakuormaa, mikä seuraa tuotantoa ja milloin sähköä käytetään. Se antaa perustan sopimusmallin ja hintasuojauksen arvioinnille. Kun tuotanto muuttuu ja tieto tulevasta kulutuksesta tarkentuu, myös ennustetta ja suojaustasoa päivitetään.

Energiatehokkuus rakennetaan osaksi tuotantoprosessia

Panimo ei ole energiankäyttäjänä tavallinen toimisto- tai liikekiinteistö. Oluen valmistuksessa sähköä tarvitaan erityisesti höyryn tuottamiseen. Höyryä käytetään keittämisen lisäksi muun muassa pesuvesien kuumentamiseen ja tölkkien lämmittämiseen täytön jälkeen pintakondenssin ehkäisemiseksi. Sähköä tarvitaan myös jäähdytykseen, lämpötilanhallintaan, pumppuihin, paineilmaan ja pakkaamiseen. Osa kuormasta on jatkuvaa, osa seuraa tuotantoeriä ja tuotantoaikoja.

Tornion Panimo kertoo, että kaikki sen tuotannossa käytettävä energia tuotetaan sähköllä. Uudessa investointihankkeessa tuotannon resurssi- ja energiatehokkuutta parannetaan. Samalla selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää keittämön ja jäähdytyslaitteistojen hukkaenergiaa. Myös käymisprosessissa syntyvää hiilidioksidia on tarkoitus ottaa talteen ja hyödyntää. Tavoitteena on, että tuotannon kasvaessa hiilijalanjälki pienenee suhteessa tuotettuihin litroihin.

Energian, hukan ja jätteen vähentäminen on osa Tornion Panimon vastuullisuustyötä. Oluen valmistuksessa syntyvä mäski hyödynnetään eläinten rehuna, ja toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella.

Energia-asioiden ulkopuolinen erityisosaaminen ei ole panimolle uusi ajatus. Yle kertoi jo vuonna 2017 ratkaisusta, jossa lämpöä, jäähdytystä, paineilmaa ja typpeä tuottavaa infrastruktuuria rakennettiin erillisen energiakumppanin vastuulle. Kaj Kostiander perusteli ratkaisua tuolloin sillä, että kapasiteetin kasvaessa panimo haluaa keskittyä omien tuotteidensa tekemiseen. Nyt sama ajatus ulottuu sähkönhankintaan ja kulutuksen johtamiseen.

Kulutusennuste kehittyy tuotannon mukana

Kun tuotantoympäristö uudistuu merkittävästi, tulevaa sähkönkulutusta ei voi päätellä suoraan aiemman tuotannon luvuista. Uudet tilat, laitteistot, automaatio, energiatehokkuustoimet ja kapasiteetin vaiheittainen käyttöönotto muuttavat sekä sähkön kokonaiskulutusta että sen ajoittumista. Investointien tarkka vaikutus kulutusprofiiliin alkaa näkyä tuotannon käynnistyessä ja vakiintuessa.

Plussa Suomi käytti ennusteen vertailupohjana aiemman tuotannon tunnettua sähkönkulutusta ja yhdisti siihen tiedot uudesta tuotantoympäristöstä. Näiden perusteella rakennettiin alustava kulutusprofiili, jossa huomioitiin panimoteollisuuden tyypilliset kuormarakenteet, jatkuva prosessikuorma, tuotannon ja pakkaamisen rytmi sekä investointien arvioidut vaikutukset energiatehokkuuteen.

Mallin oletukset pidetään näkyvissä ja niitä verrataan toteutuneeseen kulutukseen tuotannon kehittyessä. Kun uudet tilat, laitteistot ja automaatio otetaan käyttöön, kulutusennustetta, sähkönhankintaa ja suojaustasoa tarkennetaan sen perusteella, miten energiatehokkuus, kapasiteetin käyttö ja tuotannon todellinen rytmi muuttavat sähköntarvetta.

Tämä on Plussa Suomen toimintatavan ydin: sähkönhankintaa ei rakenneta yhden historiallisen datan tai muuttumattoman ennusteen varaan, vaan tuotannon mukana jatkuvasti tarkentuvan asiakaskohtaisen tiedon pohjalta.

Energia-asioiden pitää tukea kasvua

Plussa Suomen tehtävänä on yhdistää asiakkaan tuotannosta saatava tieto kulutuksen ja sähkömarkkinan seurantaan. Panimon ei tarvitse itse seurata jatkuvasti markkinaa, kulutusprofiilinsa kehittymistä ja suojausten ajantasaisuutta.

Kun tuotannossa suunnitellaan muutoksia, niiden vaikutus viedään kulutusennusteeseen. Kun sähkömarkkina muuttuu, panimo saa ymmärrettävässä muodossa tiedon siitä, mitä muutos tarkoittaa juuri sen omalla kulutusprofiililla. Päätökset säilyvät asiakkaalla, mutta niiden pohjaksi tuodaan valmisteltu tieto.

Plussa Suomi toimii asiakkaan puolella eikä myy omaa sähkötuotetta. Sähkönhankintaa voidaan siksi tarkastella Tornion Panimon liiketoiminnan, tuotannon ja riskienhallinnan lähtökohdista.

Kasvaako tai muuttuuko oman yrityksesi tuotanto? Varaa maksuton energiakartoitus, niin tarkastelemme, mistä yrityksesi sähkönkulutus syntyy ja miten sähkönhankintaa kannattaa johtaa.