Sähkön kokonaiskustannus syntyy energiasta, siirrosta, tehomaksuista ja verosta. Kilpailutus vaikuttaa niistä vain osaan.
Mitä sähkösopimuksen kilpailutus ratkaisee ja mitä se ei ratkaise?
Kilpailutuksessa yritys vertaa sähkönmyyjien tarjouksia: kiinteää hintaa, pörssisähkön marginaalia tai salkkutuotteen ehtoja. Vertaa myös irtisanomis-, laskutus- ja hinnanmuutosehtoja.
Kilpailutus ei kuitenkaan muuta kolmea asiaa:
- Siirtoa. Verkkoyhtiö on alueellinen monopoli. Sitä ei voi vaihtaa, mutta siirtotuotteen ja liittymän koon voi tarkistaa ja tehohuippuja leikata.
- Sähköveroa. Veroluokka määräytyy sähkön käyttötarkoituksen perusteella, ei sähkösopimuksen.
- Kulutusprofiilia. Se, milloin ja kuinka suurella teholla yritys käyttää sähköä, ratkaisee pörssihintaisen energian todellisen hinnan ja tehomaksun.
Tarjoukset perustuvat senhetkisiin markkinahintoihin. Syksyllä edullisin hinnoittelumalli voi osoittautua talvella kalleimmaksi.
Mistä yrityksen sähkön kokonaiskustannus muodostuu?
Pienjännitteellä tehotariffilla liitetyn yrityksen sähkön kokonaiskustannus jakautuu tyypillisesti näin:
| Kustannuserä | Kuka hinnoittelee | Voiko kilpailuttaa? | Mihin yritys voi vaikuttaa? |
|---|---|---|---|
| Energia (pörssihinta tai kiinteä hinta) | Sähkömarkkina, myyjä | Osittain | Hinnoittelumalli, suojaus, kulutuksen ajoitus |
| Myyjän marginaali ja perusmaksu | Sähkönmyyjä | Kyllä | Kilpailutus ja neuvottelu |
| Siirron perusmaksu | Verkkoyhtiö | Ei | Siirtotuotteen valinta |
| Siirron tehomaksu | Verkkoyhtiö | Ei | Tehohuippujen hallinta, liittymän koko |
| Siirron energiamaksu | Verkkoyhtiö | Ei | Päivä- ja yöajan osuus, siirtotuote |
| Loistehomaksu | Verkkoyhtiö | Ei | Loistehon kompensointi |
| Sähkövero | Valtio | Ei | Oikea veroluokka |
Myyjät hankkivat sähkönsä pääosin samalta pohjoismaiselta tukkumarkkinalta, vaikka hankinta- ja suojauskäytännöt vaihtelevat myyjittäin. Siksi tarjousten väliset erot ovat usein pienempiä kuin kustannuserät, joihin kilpailutus ei ulotu.
Laskuesimerkki: kaksi yritystä, sama vuosikulutus, eri kustannukset
Esimerkki on havainnollistava, eikä se kuvaa todellista asiakasta. Siirtohinnat ovat todellisia, muut oletukset on merkitty alle.
Molemmat esimerkkiyritykset kuluttavat 600 MWh sähköä vuodessa ja sijaitsevat Kuopion Energian verkkoalueella. Ne ovat pienjännitetehosiirron asiakkaita, ostavat pörssisähköä ja kuuluvat sähköveroluokkaan I.
- Yritys A toimii kolmessa vuorossa. Kulutus on tasaista ympäri vuorokauden, suurin tuntiteho on 90 kW ja yöajan osuus kulutuksesta 37 %.
- Yritys B toimii arkipäivisin. Kulutus painottuu päiväaikaan ja kylmään vuodenaikaan, suurin tuntiteho on 280 kW ja yöajan osuus 15 %.
Oletukset (alv 0 %):
- Siirto: Kuopion Energian pienjännitetehosiirto 1.7.2026 alkaen: perusmaksu 29,25 €/kk, tehomaksu 3,39 €/kW/kk, päiväenergia (klo 7–22) 1,450 snt/kWh ja yöenergia (klo 22–7) 0,976 snt/kWh. Tehomaksu määräytyy viimeisen 12 kuukauden suurimman keskituntitehon mukaan. Hinnat on muunnettu verottomiksi hinnaston arvonlisäverollisista hinnoista (alv 25,5 %).
- Sähkövero: luokka I, 2,325 snt/kWh (1.4.2026 alkaen).
- Energia: Suomen pörssisähkön keskihinta vuonna 2025 oli 40,48 €/MWh. Oletamme, että yritys A maksaa keskihinnan. Yritys B:n kulutus osuu kalliimmille tunneille, joten sen painotettu hinta on oletuksena 12 % keskihintaa korkeampi. Tämä profiilikerroin on oletus. Yrityksen todellinen kerroin lasketaan sen kulutusdatasta.
- Marginaali: 0,40 snt/kWh ja 5 €/kk (oletus).
- Loistehomaksu jätetään esimerkistä pois.
| Kustannuserä (€/vuosi, alv 0 %) | Yritys A: tasainen | Yritys B: huippupainotteinen | Ero B − A |
|---|---|---|---|
| Energia (pörssihinta × profiili) | 24 290 | 27 200 | +2 910 |
| Myyjän marginaali ja perusmaksu | 2 460 | 2 460 | 0 |
| Siirron perusmaksu | 350 | 350 | 0 |
| Siirron tehomaksu | 3 660 | 11 390 | +7 730 |
| Siirron energiamaksu | 7 650 | 8 270 | +620 |
| Sähkövero (luokka I) | 13 950 | 13 950 | 0 |
| Yhteensä | 52 360 | 63 620 | +11 260 |
| Keskihinta | 8,7 snt/kWh | 10,6 snt/kWh | +22 % |
| Kilpailutettavan osan osuus: (energia + marginaali) / yhteensä | 51 % | 47 % |
Rivit on pyöristetty kymmeneen euroon, ja yhteissummat ja erot on laskettu pyöristetyistä riveistä.
Kilpailutettavan osan osuus = (energia + marginaali) / yhteensä. Yritys A: (24 290 + 2 460) / 52 360 = 51 %. Yritys B: (27 200 + 2 460) / 63 620 = 47 %. Yritys B:n lasku kasvaa enemmän siirtomaksuista (+8 350 €) kuin energiasta (+2 910 €), eikä sähkösopimuksen kilpailutus ulotu siirtoon. Siksi kilpailutettavan osan osuus on B:llä pienempi.
Sama vuosikulutus, eri kustannukset
€/vuosi, alv 0 %. Esimerkki on havainnollistava, eikä se kuvaa todellista asiakasta.
Mistä 11 260 euron ero syntyy?
- Tehomaksu (+7 730 €). Yritys B:n suurin tuntiteho on yli kolminkertainen. Koska tehomaksu lasketaan 12 kuukauden suurimmasta tunnista, yksikin poikkeuksellinen tunti nostaa kustannusta koko vuoden ajan. Tässä tariffissa jokainen kilowatti huipputehoa maksaa noin 41 euroa vuodessa.
- Profiilikustannus (+2 910 €). Kulutus osuu tunneille, joina pörssihinta on keskimääräistä korkeampi.
- Päivä- ja yösiirto (+620 €). Suurempi osa kulutuksesta osuu kalliimpaan päiväsiirtoon.
Myyjän marginaali on molemmille sama. Jos yritys B saisi kilpailutuksessa 0,1 snt/kWh pienemmän marginaalin, se säästäisi 600 euroa vuodessa. Tämä on alle kymmenesosa siitä, mitä sen tehomaksu on yritystä A suurempi.
Kilpailutatko vain marginaalia?
Kun marginaali laskee 0,1 snt/kWh, yritys B säästää 600 euroa vuodessa. Saman yrityksen kulutusprofiili nostaa esimerkissä energiakustannusta 2 910 euroa vuodessa yli pörssisähkön keskihinnan, ja tehomaksua kertyy 11 390 euroa. Kumpikaan ei näy marginaalitarjouksesta, jollaisia yrittäjä voi löytää sähkön kilpailutus- ja hintavertailusivustoilta. Profiilin vaikutus lasketaan varttidatasta ja tehomaksu siirtolaskusta, ja molemmat käydään läpi maksuttomassa säästöanalyysissa.
Koska tehomaksu lasketaan 12 kuukauden suurimmasta tunnista, yksikin poikkeuksellinen tunti nostaa kustannusta koko vuoden ajan.
Miten kulutusprofiili ja tehomaksut muuttavat kokonaisuutta?
Kulutusprofiili vaikuttaa kustannukseen kahta reittiä. Pörssisähkössä yritys maksaa kunkin vartin hinnan, joten kulutuksen painottuminen kalliille hetkille nostaa todellista energian hintaa. Kiinteähintaisessa sopimuksessa myyjä hinnoittelee saman riskin tarjoukseensa, tyypillisesti profiililisänä.
Tehomaksun vaikutuksen voi laskea itse kolmella tiedolla:
- Laskutusteho: katso siirtolaskusta, millä teholla tehomaksu lasketaan ja mikä on tarkastelujakso. Jakso voi olla kuukausi tai 12 kuukautta verkkoyhtiöstä riippuen.
- Tehomaksun hinta: €/kW/kk verkkoyhtiön hinnastosta.
- Huippujen syy: varttidatasta näkee, mitkä jaksot muodostavat huipun. Aiheuttaja löytyy, kun ajankohtia verrataan tuotannon ja laitteiden käyttöön.
Kun huipun aiheuttaja tunnetaan, huipputehoa voi usein leikata ilman investointia: porrastamalla laitteiden käynnistyksiä, ajoittamalla lämmityksen tai latauksen uudelleen tai rajoittamalla tehoa ohjauksella. Tarkemmin tehomaksun laskemisesta kerrotaan oppaassa Tehomaksu yritykselle.
Sähkön hinnan suojaus ja riskienhallinta
Suojaus on budjettiriskin hallintaa. Se maksaa usein jotain, koska hintakiinnityksen hintaan sisältyy tyypillisesti riskipreemio odotettuun pörssihintaan nähden. Preemion suuruus vaihtelee markkinatilanteen mukaan, ja se voi olla myös pieni tai negatiivinen.
Esimerkki jatkuu: Yritys B kiinnittää sähkösopimuksessaan 60 % kulutuksestaan. Jos riskipreemio on 5 €/MWh (oletus), suojauksen odotettu kustannus on noin 1 800 € vuodessa. Vastineeksi hinnannousun vaikutus pienenee näin:
| Pörssihinnan vuosikeskiarvo | Lisäkulu ilman suojausta | Lisäkulu 60 %:n suojauksella |
|---|---|---|
| 80 €/MWh | +26 600 € | +10 600 € |
| 120 €/MWh | +53 400 € | +21 400 € |
Lisäkulu on laskettu yritys B:n energiakustannukselle esimerkin lähtötasoon verrattuna (keskihinta 40,48 €/MWh, profiilikerroin 1,12) ja pyöristetty sataan euroon. Suojatussa sarakkeessa 60 % kulutuksesta on kiinnitetty lähtötason hintaan. Riskipreemio (noin 1 800 €) ei sisälly lukuihin. Esimerkki on yksinkertaistettu herkkyystarkastelu, ei kattava systeemihinta-, aluehinta- ja profiiliriskin malli.
Varttidata näyttää, milloin sähköä käytetään ja missä tehohuiput syntyvät.
Suojaus ei poista riskiä, mutta se rajaa huonon vuoden vaikutuksen sellaiseksi, jonka yritys pystyy budjetoimaan. Oikea suojausaste riippuu kannattavuudesta, siitä voiko kustannusnousun siirtää myyntihintoihin ja kuinka paljon kustannusvaihtelua tulos kestää. Tarkemmin aiheesta kerrotaan oppaassa Sähkön hintasuojaus yritykselle. Hintakiinnitykset kannattaa usein tehdä sähkösopimuksen kautta useassa erässä eri aikoina. Silloin yhden ostopäivän hinta ei ratkaise koko vuoden budjettia. Suojausaste ja ostoajankohdat kannattaa kirjata hankintapolitiikkaan, jotta päätökset eivät synny hintapiikin keskellä.
Mitä yrityksen kannattaa optimoida ensin?
Järjestä toimenpiteet euromääräisen vaikutuksen ja toteutuksen vaivan mukaan:
- Tarkista veroluokka. Teollisuus (toimialaluokka C) ja eräät muut toiminnot voivat kuulua sähköveroluokkaan II, jonka vero on 0,135 snt/kWh. Esimerkkiyrityksen kulutuksella ero luokkaan I olisi noin 13 100 € vuodessa. Muutos edellyttää, että toiminta täyttää verolain ehdot.
- Leikkaa tehohuiput. Katso varttidatasta, milloin huiput syntyvät, ja selvitä niiden aiheuttajat ennen investointeja.
- Tarkista siirtotuote ja liittymä. Väärä tuote tai ylimitoitettu pääsulake maksaa joka kuukausi. Katso sähkön siirtokustannukset.
- Valitse hinnoittelumalli ja suojausaste profiilin mukaan. Vertaa pörssisähköä, kiinteää hintaa ja salkkumallia omalla kulutusdatalla. Katso pörssisähkö vai kiinteä hinta.
- Kilpailuta marginaali ja ehdot. Aloita hyvissä ajoin ennen sopimuksen päättymistä, mutta vasta kun tiedät, millaista sopimusta haet.
- Arvioi jousto ja sähkövarasto vasta näiden jälkeen.
Milloin pelkkä sähkösopimuksen kilpailutus riittää?
Kilpailutus voi riittää, kun:
- kulutus on pieni (esimerkiksi alle 100 MWh vuodessa) ja siirto on sulakepohjainen ilman tehomaksua
- kulutusprofiili on tasainen eikä tehohuippuja ole
- siirtotuote, liittymän koko ja veroluokka on tarkistettu viime aikoina
- yrityksen tulos kestää sähkön hinnan vaihtelun ilman erillistä suojausta
- tulossa ei ole muutoksia, kuten laajennusta, latausinfraa tai omaa tuotantoa.
Jos jokin näistä ei päde, tarkista myös siirto, tehohuiput, veroluokka ja hintasuojauksen tarve.
Plussan rooli
Plussa Suomi toimii yrityksen ostoedustajana sähkömarkkinoilla. Emme myy sähköä emmekä edusta yksittäistä energiayhtiötä. Kilpailutamme sähköyhtiöiden tuotteet ja autamme sovittamaan hinnoittelumallit ja kiinnitysvaihtoehdot yrityksesi kulutusprofiiliin ja riskinsietokykyyn. Samalla tarkistamme siirtotuotteen, tehomaksut ja sähköveroluokan. Olemme toimineet vuodesta 2015 ja auttaneet yli 1 000 yritystä.
Esimerkin kaltainen laskelma tehdään yrityksesi omilla tiedoilla maksuttomassa säästöanalyysissa. Saat nimetyltä asiantuntijalta Plussa Energiamittarin eli laskelman yrityksesi sähkökustannuksista ja säästökohdista sekä ajantasaisen Plussa Markkinakatsauksen. Analyysi ei sido mihinkään.
Pyydä maksuton säästöanalyysi · tai lähetä kulutustiedot suoraan analysoitavaksi
Asiakastarinoita: Tornion Panimo · Cafe Carusel
Lähteet
Kuopion Energia: Sähköverkon verkkopalveluhinnasto 1.7.2026 alkaen (kuopionenergia.fi). Verohallinto: Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverotaulukot 1.4.2026 alkaen. Pohjolan Voima: Sähkön pörssihinnan vuosikeskiarvot 2024–2025. Laskelman oletukset ja profiilikerroin ovat havainnollistavia.
Usein kysyttyä: sähkön kilpailutus
Mitä asioita pitää ottaa huomioon yrityksen sähkösopimusta kilpailutettaessa?
Vertaa tarjouksissa kiinteää hintaa, pörssisähkön marginaalia tai salkkutuotteen ehtoja sekä irtisanomis-, laskutus- ja hinnanmuutosehtoja. Valitse hinnoittelumalli ja suojausaste oman kulutusprofiilin perusteella ennen kilpailutusta, jotta tiedät, millaista sopimusta haet, ja aloita hyvissä ajoin ennen sopimuksen päättymistä. Tarjoukset perustuvat senhetkisiin markkinahintoihin, joten syksyllä edullisin hinnoittelumalli voi osoittautua talvella kalleimmaksi.
Riittääkö pelkkä sähkösopimuksen kilpailutus yritykselle?
Se voi riittää, kun kulutus on pieni, esimerkiksi alle 100 MWh vuodessa, siirto on sulakepohjainen ilman tehomaksua, kulutusprofiili on tasainen ja siirtotuote, liittymän koko ja veroluokka on tarkistettu viime aikoina. Lisäksi yrityksen tuloksen pitää kestää sähkön hinnan vaihtelu ilman erillistä suojausta, eikä tulossa saa olla muutoksia, kuten laajennusta, latausinfraa tai omaa tuotantoa. Muuten kannattaa tarkistaa myös siirto, tehohuiput, veroluokka ja hintasuojauksen tarve.
Kuinka suureen osaan sähkölaskusta kilpailutus vaikuttaa?
Kilpailutus vaikuttaa vain energian hintaan, myyjän marginaaliin ja sopimusehtoihin. Oppaan laskuesimerkissä tämä osa on noin puolet yrityksen sähkön kokonaiskustannuksesta, ja myyjän marginaali on vain noin 5 prosenttia. Siirto, tehomaksut ja sähkövero jäävät kilpailutuksen ulkopuolelle. Esimerkissä 0,1 snt/kWh pienempi marginaali säästää 600 euroa vuodessa, kun huippupainotteisen yrityksen tehomaksu on 7 730 euroa suurempi kuin tasaisesti kuluttavan yrityksen.
Mitä yrityksen kannattaa tarkistaa ennen sähkön kilpailutusta?
Järjestä toimenpiteet euromääräisen vaikutuksen ja vaivan mukaan: tarkista ensin sähköveroluokka, sitten tehohuiput, siirtotuote ja liittymä, valitse hinnoittelumalli ja suojausaste kulutusprofiilin mukaan ja kilpailuta vasta sen jälkeen marginaali ja ehdot. Jousto ja sähkövarasto arvioidaan viimeisenä. Oppaan esimerkkiyrityksen kulutuksella veroluokkien ero olisi noin 13 100 € vuodessa, jos toiminta täyttää veroluokan II ehdot.
